Tunnetyöskentely on osa itsetuntemuksen kehittämistä ja tietoisuuden kasvua henkisellä polulla. Tunnetyöskentely on emootioihin syvällistä tutustumista ja niiden tasapainottamista ja puhdistamista, jotta tietoisuuden valo voi loistaa kirkkaammin.
Ykseyden periaate ja siitä kumpuava lähtökohta tunnetyöskentelylle kiteytyvät seuraaviin lainauksiin:
Ra: Todellisuudessa ei ole oikeaa tai väärää. Ei ole polariteettia, koska kaikki tulee ratkaistuksi jossain tanssinne vaiheessa läpi mieli/keho/henki-kompleksin, jolla viihdytätte itseänne. Tämä usko polariteettiin on valinta, ajatuksen täydellisen ykseyden, joka sitoo kaikki asiat yhteen, ymmärtämisen sijaan. Olet jokainen asia, jokainen olento, jokainen tunne, jokainen tilanne. Olet ykseys. Olet äärettömyys. Olet rakkaus/valo, valo/rakkaus. Sinä olet. Tämä on Yhden laki. (k1, s1, 67)
Ra: Yhden lakia, vaikkakin se on sanojen tuolla puolen, voidaan lähestyä sanomalla, että kaikki asiat ovat yhtä; ei ole polariteettia, ei oikeaa tai väärää, ei epäharmoniaa, vaan vain yksi identiteetti. Kaikki on yhtä; ja tuo yksi on rakkaus/valo, valo/rakkaus, Ääretön Luoja. (k1, s4, 85)
Ra: Yhden laki sanoo, että kaikki asiat ovat yksi Luoja. Siten Luojan etsintää ei tehdä vain meditaatiossa ja adeptin työssä, vaan jokaisen hetken kokemisessa. (k3, s57, 49)
Ykseyden periaate on siis hyvin yksinkertainen: kaikki asiat, jokainen tunne, jokainen ajatus, jokainen tilanne, ovat osa itseä. Itse on kaikki asiat – ei vain osa asioista vaan kaikki.
Tästä päästään metodiin, joka luo pohjan tunnetyöskentelylle:
Ra: Persoonallisuuden harjoittamisen ydin on kolmiosainen.
Yksi, tunne itsesi.
Kaksi, hyväksy itsesi.
Kolme, tule Luojaksi.
Kun kolmas askel saavutetaan, tullaan mitä nöyrimmäksi kaikkien palvelijaksi, läpinäkyväksi persoonallisuudessa ja täydellisesti kykeneväksi tuntemaan ja hyväksymään toiset itset. (k3, s74, 181)
Luojaksi tuleminen on itse asiassa Luojana olemista, koska mitään muuta todellisuutta ei ole olemassa. Mikä estää Luojana olemisen? Sen estävät vajavainen itsetuntemus ja itsensä hyväksymättömyys eli Ran mainitsemat kaksi ensimmäistä askelta.
Todellinen Itse on aina vapaa, puhdas ja ikuinen. Todellinen olemus ilmenee puhtaana rakkautena ja valona: olemassaolona, tietoisuuna ja autuutena. Se on aina läsnä mielen kuohuvan pintakerroksen alla.
Yksi alkuperäinen ajatus, josta koko universumi on saanut alkunsa ja josta kaikki koostuu, on rakkaus. Yksi alkuperäinen ajatus on siis enemmänkin emootio kuin ajatus. Se on puhdas emootio, joka on Itsen todellinen aines ja ydin.
Q’uo: ”On olemassa emootion syvä lähde, jonka peruspäämäärä on liikuttaa kaikki entiteetit ehdottomaan rakkauteen. Teidän henkisen evoluution polkunne kulkee vastustamattomasti kohti ehdotonta rakkautta. Tämä ehdoton rakkaus on kaikkein universaalein ja voimakkain emootio, ja tosiaan, se on kaikki, mitä on. Toisin sanoen Logos Itsessään, yksi suuri alkuperäinen ajatus, on puhdistettu emootio. Se ei ole tarkalleen ottaen ajatus. Ajatus on lineaarinen. Emootio on globaali, universaali, pyöreä, kolmiulotteinen. Se ei kiipeä. Se pyörii. Se ei putoa. Se jatkaa pyörimistä. Mikään ei voi tyrmätä emootion voimaa. Tosiaan, se on se, jollaiseksi jokaisen täytyy tulla kyetäkseen valmistua rakkauden tiheyteen, joka on seuraava kokemuksenne.” (L/L Research Transcripts 7.5.2000)
Uppoaminen todelliseen olemukseen tapahtuu aina, kun mieli päästää irti harhoista eli on hiljaa. Kun päästää todellisen Itsen valon loistamaan itsensä sisältä, kaikki harhat väistyvät. Kaikki, mikä ei ole todellista, haihtuu pois. Valo ja rakkaus pääsevät tuolloin ilmenemään puhtaasti.
Vain rakkaus voi parantaa ja tuoda kaiken ykseyteen. Ilman rakkautta, joka on täydellistä ja ehdotonta hyväksyntää, jokainen menetelmä on puutteellinen. Kaikki menetelmät, jotka opettavat vain analysoimaan mielen sisältöä, mutta jättävät hyväksymisosan pois, jättävät parantumisprosessin puolitiehen.
Kuka tuntee tunteita? Kuka tekee tasapainotusta? Kenelle tunne nousee? Mistä tunne nousee? Minä-ajatuksen lähteen jäljittäminen on olennaista. Lähde eli todellinen Itse on aina tasapainossa, aina läsnä, vaikuttaen taustalla. Vain illuusio, mieli, persoonallisuuskuori, voi olla epätasapainossa. Tasapainottaminen johtaa mielen lähteeseen. Mieli puhdistuu omassa lähteessään.
Mieli puhdistuu ja tasapainottuu sitä mukaa, kun itsetuntemus ja itsensä hyväksyminen kasvavat. Jos ei pysty hyväksymään täydellisesti jokaista omaa piirrettään, ajatustaan ja tunnettaan, on mahdotonta rakastaa toisia ihmisiä. Toisissa ihmisissä nähdään vain puutteita, jotka ovat todellisuudessa oman mielen heijastusta. On opittava näkemään täydellisyys epätäydellisyydessä – niin itsessä kuin toisissa.
Kun oppii tunnistamaan, hyväksymään ja rakastamaan jokaista ilmenevää ajatusta ja tunnetta osana kokonaisuutta ilman tuomitsemista, on astuttu rakastamisen polulle, joka vie ykseyteen. Jos pyrkii kontrollilla kitkemään pois ajatuksia tai emootioita, jotka tuntuvat rumilta, likaisilta, epäsoveliailta, pelottavilta tai tuomittavilta, on seurauksena vain tuntemusten siirtyminen syvemmälle alitajuntaan, josta ne ilmenevät hienovaraisilla tavoilla, epätasapainoisina näkemyksinä tai maailmankuvina.
Mieli sisältää eri kerroksia, ja pintaemootiot liikkuvat mielen ulkopinnalla. Niitä tutkimalla tuomitsematta voi löytää pintaemootioiden juuret, jotka johtavat mielen syviin osiin. Syvällä kaikkien pintaemootioiden alla on yksi alkuperäinen ajatus eli rakkaus, joka ottaa eri ilmenemis- ja ilmaisumuotoja. Kaikki emootiot, kaikki synkimmätkin, ovat pohjimmiltaan rakkautta, koska mitään muuta ei ole olemassa. Rakkaus on ääretön värähtely, joka yhdistää kaiken. Pelko on rakkauden alhaisinta värähtelyä, joka erottaa asioita toisistaan, mutta sekin on pohjimmiltaan rakkautta.
Jokainen emootio on sallittu
Jokainen tunnetila on oikea ja sallittu. Ei ole väärin tuntea jotain tunnetta. Yhdenkään emootion tuntemisesta ei kannata tuntea syyllisyyttä. Kaikki on osa itseä ja tarkoitettu koettavaksi. Luoja sisältää kaiken. Jos kieltää jonkin tunteen, ei tunteesta tai tilanteesta opita, eikä kokemus ole aito.
Kun aito tuntemus sallitaan, se paljastaa mielen sisältöä – tukahdutettu salaa sitä. Tie itsetuntemuksen kulkee tunteita kokonaisvaltaisesti tuntemalla, käsittelemällä ja hyväksymällä ne sellaisenaan yrittämättä manipuloida tunnetilaa.
Mitä nyt koettu tunne kertoo? Mitä se paljastaa? Mistä se kumpuaa? Miksi se ilmaantui? Kun antaa tunteiden jäädä tutkittavaksi, ne paljastavat todellisia uskomuksia, haluja, pelkoja, toiveita, motiiveja ja ajatuskuvioita. Tarvitaan äärimmäistä rehellisyyttä, että ensin tunnistaa aidon emootion, hyväksyy sen ja sen jälkeen alkaa jalostaa sitä.
Q’uo: “Sinun päämääräsi ei ole tasapainottaa emootioita kunnes ei ole emootioita, vaan kokea jokainen emootio tavoilla, jotka sallivat noiden emootioiden mennä sameasta ja hämmentyneestä paikkaan, jossa jokainen emootio on jalokivensävyinen. Sinun tunteesi ovat jalokivenkaltaisia. Ja kun olet kyennyt sallia synkän, samean ja impulsiivisen vähitellen haihtua jokaisen emootion olemuksesta ja ytimestä, olet sellainen, joka on kaivautunut itsen jalokivien malmiin, joka on yhteistä kaikille ihmistovereille.
Ja kun nuo energiat sinussa puhdistuvat, on vähemmän vääristymiä, enemmän tasapainoa ja vähemmän pelon ainesosaa. Jokaisen emootion sävyllä on juurensa rakkaudessa, ehdottomassa rakkaudessa, tuomitsemattomassa rakkaudessa, täydellisessä ja absoluuttisessa rakkaudessa. Mitä useammin olet kykenevä tunteiden kanssa työskentelyn jälkeen tulemaan takaisin rakkauteen ja sallimaan tuon rakkauden ylittämään kaikki muut harkinnat, sitä vahvemmin olet kykenevä tekemään tätä itsensä kukkimisen sallimisen työtä.” (L/L Research Transcripts 26.12.2009)
***
Q’uo: ”… Positiiviset tunteet, kuten ilo, ihailu, romanttis- tai ystävällisluonteinen rakkaus, ovat hyvältä tuntuvia emootioita, joita lähes koskaan arvioidaan tai tutkitaan. Siitä huolimatta on hyvin hyödyllistä positiivisten emootioiden kanssa työskennellessä kiinnittää myös niihin huomiota. Sillä kuten negatiiviset emootiot, positiivisten emootioiden pinta on vain sen voimakkuuden, selkeyden ja elinvoimaisuuden alku. Positiivisten emootioiden lahja tulee henkiselle etsijälle, joka keskittyy sellaisiin pintaemootioihin, kuten ilo, ja sallii niiden laajeta ja kertoa tarinansa itsen leiritulen ympärillä sen kokiessa itsensä.
Samoin, kun koetaan nähtävästi negatiivisia tai varjoisia tunteita, on hyvin hyödyllistä katsoa ja sallia näiden pintaemootioiden tietoisuuden jäädä, ei työntää niitä pois, koska ne ovat epämiellyttäviä katsoa, vaan pikemminkin katsoa tätä emootion tummaa väriä ja pyytää sitä selkiytymään, jalostamaan itsensä, tulemaan puhtaammaksi.” (L/L Research Transcripts 26.12.2009)
Syvä tunnetyö tekee usein kipeää
Mitä syvemmälle pystyy menemään emootion todelliseen olemukseen, sitä tehokkaammin se jalostuu puhtaampaan olomuotoon. Sen sijaan jos heti tunteen ilmaantuessa pyrkii kieltämään tai työntämään sen pois, se menee vain alitajuntaan jääden käsittelemättä ja hyväksymättä. Käsittelemätön tunne ilmenee epätasapainoisella tavalla.
Emootioon syvälle meneminen tekee usein kipeää, mutta se on ainoa keino itsetuntemukseen. Kärsimys on yleensä väistämätön osa kehitystä, mikäli edistystä halutaan tosissaan. Syvälle menemisen sijaan usein turvaudutaan tukahduttamiseen, turruttamiseen tai pintapuoliseen ”puhdistamiseen” liimaamalla päälle jotain keinotekoista hyvää oloa. On kuitenkin välttämätöntä tuntea ja hyväksyä itsensä kokonaisena. Myös negatiivisiksi koetut ominaisuudet on hyväksyttävä. Mieli sisältää kaikki asiat – niin kutsutut negatiiviset kuin positiiviset.
Q’uo: “Kun pyytää itseä sallimaan emootioiden jalostumisen ja puhdistumisen, pyytää itseä kävelemään kärsimyksen tuleen. Sillä jos puolustautuu emotionaalisen tai henkisen tyypin kipua vastaan, lakkaa kykenemästä menemään syvemmälle moniin itsen tasoihin, jotka liikkuvat arkkityyppiseen mieleen. Tosiaan, läpi toistuvien kokemusten sellaiset syvästi kipeät emootiot, kuten suru, viha, kateus ja raivo, tulevat niin hitaasti kykeneväksi kantamaan puhtaan emootion kauneutta.
Kuten kaikissa henkisissä asioissa, paradoksi on, että kun itse kyetään avaamaan syvemmälle menemisen kivulle emotionaalisessa elämässä, ollaan enemmän ja enemmän kykeneviä näkemään, kantamaan, pitämään ja hyväksymään ilon, autuuden ja rauhan tunteita. Sillä kuten kaikissa yhden äärettömän Luojan tasojen ja tapojen ymmärtämisessä, olemus on aina rakkaus. Vastaavasti, surun joki, vihan joki, kaikki mitkä tahansa puhdistetun emootion joet, johtavat lopulta autuuden mereen, joka on ehdottoman rakkauden vakaa tila. ” (L/L Research Transcripts 28.11.2009)
Varjominän rakastaminen ja hyväksyminen avaavat sydämen portin
Täydellistä tasapainoa ei pysty saavuttamaan, jos ei pysty yhdistämään kaikkea mielen sisältöä harmoniseksi kokonaisuudeksi. Jos ei näe kaikkia asioita osana Itseä, ei elä ykseydessä vaan erillisyydessä. Myös kaikkein synkimmät tunteet ovat osa Itseä. On mahdotonta muodostaa yhtenäistä kehon, mielen ja hengen yhteyttä toistensa kanssa ristiriitaisista osista. Jos on jokin asia, jota ei pysty sulauttamaan saumattomaksi osaksi kokonaisuutta, se jää irralliseksi osaksi hidastamaan kehitystä.
Q’uo: “On tärkeää rakastaa itsen negatiivisia osia, itsen varjo-osia, yhtä paljon kuin aurinkoisia, tietoisuuden päivänvalon osia, joita kaikkein mieluiten jaetaan maailman kanssa. Siunattu on entiteetti, joka on kykenevä jakamaan, ei vain positiivisuutta maailman kanssa, vaan on kykenevä jakamaan myös havaintoja omasta negatiivisesta luonteesta rauhallisella ja tyynellä sydämellä, anteeksiantavalla ja hyväksyvällä sydämellä.
Tämä ei tarkoita, että entiteetti syleilee itsen pimeyttä ja tulee murhaajaksi, raiskaajaksi, varkaaksi, laiskuriksi, ylpeäksi, kunnioittamattomaksi tai ahnehtivaksi tai vihassa ja kateudessa eläväksi. Se tarkoittaa, että kun nuo emootiot kohdataan itsessä vastauksena katalyyttiin, itse on kykenevä katsomaan itseensä silmäänsä räpäyttämättä, tuomitsematta, ja pysymään rauhallisessa ja huolettomassa sydämessä.” (L/L Research Transcripts 9.8.2002)
Ykseyden polulla kaikki ajatukset ja tunteet hyväksytään osaksi itseä. Kaikkea opetellaan rakastamaan ehdoitta. Mikään ei ole erillistä, itsen ulkopuolista. Jos julistaa sodan ”likaisia” ajatuksia vastaan, eikä hyväksyä niitä täydellisesti osaksi itseä, synnyttää erillisiä vihollisia, joiden voima vain kasvaa. Ne eivät katoa, vaan palaavat vaanimaan kerta toisensa jälkeen, kunnes ne armahdetaan täydellisesti ja sulautetaan itseen. Sydämen sisäpiha voi avautua vasta, kun on valmis rakastamaan myös itsensä synkkiä osia.
Q’uo: “Yhdistynyt ja holistinen sydän odottaa sellaista, joka lähestyy porttia avoimeen sydämeen. Kuitenkin sydänchakralla on kaksi eri tasoa, sydämen ulkoinen sisäpiha ja sydämen sisäinen pyhättö.
Saavut oman sydämesi ulkoiseen sisäpihaan, kun olet viimein valmis kohtaamaan varjominäsi. Mitä ikinä et ole vielä tunnistanut tai kehittänyt täydessä persoonallisuudessasi, kohtaa sinut avoimen sydämen sisäpihalla. Mennäksesi oman sydämesi sisäiseen pyhättöön on sinun tehtävä tervehtimisen, ymmärtämisen, hyväksymisen ja myötätuntoa tuntemisen työ, ja viimein armahtaa jokainen pala kehittymätöntä valoa, joka on osa sinua.
On meidän uskomuksemme, että jokainen entiteetti on Luoja. Aivan kuten hologrammisessa kuvassa jokainen kuvan osa voi nähdä hologrammisen kuvan ja heijastaa kokonaisen, samoin sinä olet yhden äärettömän Luojan hologramminen kipinä. Siten liikkuessasi sydämesi sisäiseen pyhättöön sinun tarvitsee kantaa koko itsesi mukanasi. ” (L/L Research Transcripts 23.1.2006)
Itsestä voi oppia vain, jos tunnistaa aidon tunteen ja pystyy hyväksymään sen täydellisesti. Jos ei pysty hyväksymään omia ”negatiivisia” tunteita, ei pysty myöskään hyväksymään toisten ”negatiivisia” tunteita. Torjuminen tai tuomitseminen estää itsetuntemuksen ja liimaa aidon tunteen päälle jonkin epäaidon tunteen.
Vastaavasti myös aidot positiiviset tunteet on hyväksyttävä. Moni hengen tiellä kulkija saattaa ruoskia tarpeettomasti itseään ja tuntea syyllisyyttä myös positiivisista tunteista ikään kuin niihin ei olisi oikeutta, koska ”mieli ei ole tarpeeksi puhdas”.
Tunteiden jalostaminen puhtaampaan muotoon
Alkemian perusperiaate on epäjalojen metallien muuttaminen jaloiksi – kuten lyijystä muodostetaan kultaa. Sielu käyttää fyysistä kehoa uunina, jonka polttavassa kuumuudessa se muuntaa karkeat tunteet puhtaampaan olomuotoon käyttäen tietoisuuden valoa. Jos karkeita tunteita halveksittaisiin ja ne pyrittäisiin heittämään pois, ei uunissa olisi polttoainetta.
Arkkityyppi nro 14 – Alkemisti, Kehon suuri tie
Kun jokin on puhdas, se tarkoittaa, että se sisältää pelkästään sitä itseään. Kun koetaan puhdistettua emootiota, se ei enää tunnu hämmentävältä tai ärsyttävältä. Emootion keskellä tunnetaan syvää rauhaa, oli sitten kyse ilosta, vihasta, kauneudesta, surusta, innostuksesta, kateudesta ja niin edelleen. Tunteen puhdistamisessa kyse ei siis ole siitä, että emootio pyrittäisiin poistamaan tunneskaalasta. Mielen tunneskaala sisältää kaikki tunteet, ja jokainen tunne voidaan jalostaa puhtaaksi.
Puhdistettu viha on vihaa puhdistetussa muodossa. Viha puhtaassa muodossaan on yksi rakkauden ilmaus. Tällöin toisille tai itselle ei haluta tuottaa haittaa, kärsimystä tai manipulaatiota. Vihaa ei pyritä siirtämään toisiin olentoihin. Jokaisesta emootiosta on löydettävissä puhdas muoto. Niin synkät kuin valoisat tunteet, kateus tai kiitollisuus, ovat puhtaassa muodossaan rakkaudelllisia ilmauksia.
Kaikkia tunteita pitää arvostaa, jalostaa ja puhdistaa. Jokaisella tunteella on tarkoituksensa ja paikkansa.
Q’uo: “Se on synkemmät tunteet, kuten viha, jotka sallittaessa tulevan jalostetuiksi ja puhdistetuiksi luovat sisun, lihaksen, päättäväisyyden, kestämisen ja periksi antamattomuuden energian ja läpiviemisen inkarnaatiosi päämääriin. Jos sinulla ei ole puhdistetummassa ja jalostetummassa tilassa tuota kuljettavaa energiaa, jota ilmaistaan vihassa, niin sinulla ei energiaa olla kärsivällinen itsesi kanssa, kun sitä jalostetaan kokemuksen polttouunissa.” (L/L Research Transcripts 26.12.2009)
Q’uo: ”Emootion tehtävä henkisessä elämässä on elinvoimaisuuden, intohimon ja voimakkuuden luominen, jota ei luoda tyhjästä vaan löydetään sisältä. Jotta näitä puhdistettuja emootioita, jotka kertovat syvästä älykkyydestä, voitaisiin käyttää hyödyksi, on entiteetin usein tarpeellista tulla autetuksi inspiraation, esimerkin ja ennen kaikkea halun toimesta: halun poistaa esteet, jotka estävät sydämen energiat. Emootion yliaktiivisuuden tai tunnottomuuden tukkimalla energialla henkinen polku on vielä enemmän sekoittunut, väsyttävä ja hämmentävä kuin sen tarvitsee olla. Tämä johtuu siitä, että sellaiset tukokset estävät energiaa astumaan sydämeen täydellä mitalla, ja se on sydänenergia, jota nostetaan ja jalostetaan tietoisuuden työllä. (L/L Research Transcripts 12.11.1989)
Kontrolli vs. hyväksyntä
Tunteiden kontrollointi- ja tukahduttamisyritykset vievät pois itsetuntemuksesta, mielenrauhasta ja tasapainosta. Positiivisen eli ykseyden polun kulkija pyrkii rakastamaan ja hyväksymään kaiken. Hyväksyntä on avainsana tunteiden tasapainotuksessa.
Ra: Positiivisesti polarisoituva havaitsee vihan. Tämä entiteetti, jos se käyttää tätä katalyyttiä mentaalisesti, siunaa ja rakastaa vihaa itsessään. Sitten se tietoisesti voimistaa tämän vihan pelkästään mielessään, kunnes tämän punaisen säteen energian mielettömyys havaitaan, ei mielettömyytenä itsessään, mutta energiana, joka on altis henkiseen entropiaan johtuen käytetyn energian satunnaisuudesta.
Sitten positiivinen orientaatio varustaa tahdon ja uskon jatkamaan tätä mentaalisesti voimakasta kokemusta, jossa viha ymmärretään, hyväksytään ja sulautetaan yhteen mieli/keho/henki-kompleksin kanssa. Siten toinen itse, joka on vihan kohde, muunnetaan hyväksynnän, ymmärryksen ja sovittamisen kohteeksi, kaiken ollessa uudelleenyhdistetty käyttämällä energiaa, josta viha alkoi.
Negatiivisesti orientoitunut mieli/keho/henki-kompleksi käyttää tätä vihaa samankaltaisesti tietoisella tavalla kieltäytymällä hyväksymästä suuntautumatonta tai satunnaista vihaenergiaa, ja sen sijaan kautta tahdon ja uskon kanavoi tämän energian käytännöllisiksi keinoiksi kohdistamalla tämän tunteen negatiivisen puolen saavuttaakseen kontrollin toisista, tai muutoin kontrolloidakseen tilannetta aiheuttaen vihaa.
Kontrolli on negatiivisesti polarisoituneen avain katalyytin käyttöön. Hyväksyntä on positiivisesti polarisoituneen avain katalyytin käyttöön. Näiden polariteettien välissä sijaitsee potentiaali tälle satunnaiselle ja suuntaamattomalle energialle, joka luo kehollisen kompleksin, mitä kutsutte solukon syöpämäiseksi kasvuksi. (k2, s46, 108)
***
Kysyjä: Olenko oikeassa olettaessani, että persoonallisuuden kouliminen, itsensä tunteminen ja kontrolli tahdon voimistamisessa olisivat niitä asioita, jotka jokainen viidennen tiheyden entiteetti näkisi tärkeiksi?
Ra: Todellisuudessa nämä asiat ovat tärkeitä kolmannesta seitsemänteen tiheyteen asti. Ainoan korjauksen vivahteeseen, jonka tekisimme, on teidän kontrolli-sananne käyttö. On oleellisen tärkeää ymmärtää, että ei ole haluttavaa tai hyödyllistä ymmärryksen kasvulle, että entiteetti itse kontrolloi ajatusprosesseja tai impulsseja, paitsi silloin kun ne saattavat johtaa Yhden lain kanssa sopusoinnuttomaan toimintaan. Kontrolli saatetaan nähdä oikotienä itsekuriin, rauhaan ja valaistumiseen. Kuitenkin, tämä sama kontrolli mahdollistaa ja tekee välttämättömäksi lisäinkarnaatiokokemukset tasapainottamaan tätä itsen, joka on täydellinen, kontrollia tai tukahduttamista.
Sen sijaan arvostamme ja suosittelemme teidän toista verbiänne koskien tahdon käyttöä. Itsensä hyväksyminen, itselle anteeksi antaminen ja tahdon suuntaaminen; tämä on tie kohti koulittua persoonallisuutta. Teidän tahdon kyky on se, joka on sisällänne voimakas Kanssaluojana. Ette voi antaa tälle kyvylle liian paljoa painoarvoa. Siten sitä täytyy käyttää huolellisesti ja suunnata se toisten palveluun positiivisesti orientoituneella polulla.
Persoonallisuuden muuttuessa vahvemmaksi on tahdon voiman käytössä suuri vaara, koska sitä voidaan käyttää jopa alitajuisesti tavoilla, jotka heikentävät entiteetin polariteettia. (k3, s52, 14)
Ymmärrys, hyväksyntä ja anteeksianto
Tunnetyöskentely voidaan tiivistää ymmärrykseen, hyväksyntään ja anteeksiantoon. Kun pystyy ehdoitta rakastamaan kaikkea, ja siten jalostamaan kaiken korkeampaan olomuotoon, on kulkemassa kohti tasapainoa. Jossain vaiheessa, täydelliseen tasapainoon saavuttaessa, kaikki emootiot ilmenevät rakkaudellisina ilmauksina.
Kysyjä: Tuntisiko täydellisesti tasapainoinen entiteetti mitään emotionaalista reaktiota tullessaan hyökkäyksen kohteeksi?
Ra: Tämä pitää paikkansa. Reaktio on rakkaus.
Kysyjä: Illuusiossa, jota me nyt koemme, on vaikea säilyttää tätä reaktiota varsinkin, jos hyökkäys aiheuttaa fyysistä kipua, mutta oletan, että tämä reaktio pitäisi säilyttää jopa fyysisen kivun ja kuoleman läpi. Pitääkö tämä paikkansa?
Ra: Tämä pitää paikkansa ja pidemmälle ymmärrettynä on pääasia tai toimintaperiaate tärkeydessä ymmärtää tasapainon periaate. Tasapaino ei ole välinpitämättömyyttä, vaan pikemminkin, että havainnoija ei sokaistu yhdestäkään erillisyyden tunteesta, vaan on täysin täyttynyt rakkaudella. (k2, s42, 94–95)
Toisin sanoen täysin tasapainoinen olento reagoi kaikkeen rakkaudella, mutta ei välinpitämättömyydellä. Jos hän joutuu hyökkäyksen kohteeksi, hänellä on mahdollisesti useita käytännön tapoja vastata tilanteeseen, mutta jokainen valittu tapa on rakkaudellinen – oli sitten kyse pakenemisesta, itsepuolustuksesta tai antautumisesta. Täydellinen tasapaino on harvinaista tällä planeetalla, eikä se ole kriteeri seuraaviin maailmoihin nousemiseen, mutta se on päämäärä, jota kohden ykseyden tiellä kehitytään.
***
Emootioiden kanssa työskentely on koko inkarnaation kestävä työ. Aiheen syvyyttä ei pysty aukaisemaan aukottomasti yhdessä blogikirjoituksessa, vaan ainoastaan omakohtainen kokemus avaa perusidean oivalluksen. Tunteista puhuminen tai kirjoittaminen on vaikeaa – itse asiassa mahdotonta, koska ne ilmenevät sillä mielen alueella, joka ei käytä sanoja.
Kun alkaa vähitellen saada kokemuksia puhtaista tunteista, niin myös arkkityyppinen mieli alkaa avautua ymmärrettävämmin. Kehitys kulkee sen kanssa käsi kädessä. Emootioiden juuret ovat arkkityyppisessä mielessä.
[Pyyntö: Jos liität artikkelin omalle sivullesi, kopioi siitä korkeintaan vain noin 1/3 ja linkitä loppu tähän blogiin luettavaksi. Kiitos!]
Kosminen Valo 