Asiat maailmassa eivät parane itsestään. Maailma muuttaa suuntaansa ihmisten aktiivisten toimien ansiosta. Lukemattomat ihmiset, lukemattomilla eri elämänaloilla, tekevät tällä hetkellä uutterasti työtä maailman tilanteen parantamiseksi. Työ tuottaa monin paikoin hedelmää, mutta suurin työ on vielä edessä, kun koko yhteiskunta kaikkine rakenteineen joudutaan kasamaan perustasta saakka uudelleen. Edessä siintävät todelliset talkoot, joihin tarvitaan jokaisen panosta. Sitä ennen on mahdollista tehdä monenlaista valmistelevaa esityötä, joka tähtää tietoisuuden kohottamiseen.
Miten kannattaa auttaa? Miten lievittää maailman kärsimystä imemättä kärsimystä itseensä? Miten auttaa toisia ilman, että itse ahdistuu kaiken kärsimyksen keskellä? Kuinka tehdä kansalaisaktivismia tai valistustyötä niin, että toiminta säilyttää positiivisen vireen?
On monia tapoja kantaa valoa maailmaan eikä vain yksi. Jokainen yksilö inkarnoituu maailmaan erilaisten taipumusten kanssa. Jokainen yksilö toimii tehokkaimmin sillä kentällä, johon hän tuntee luonteenomaista vetovoimaa. Yhden laki sisältää kaiken toiminnan äärettömissä eri muodoissaan. Ei ole olemassa muuta toimintaa. Kaikella toiminnalla on kuitenkin polariteetti, joka määrittelee toiminnan suunnan ja tehokkuuden.
Yhteiskunnallisen epätasapainon ymmärtäminen
Ran mukaan orjuuden määrä on tällä planeetalla niin suuri, että hän ei edes lähde listaamaan niiden eri muotoja:
Ra: Tämänhetkisessä avaruus/ajassa hyvää tarkoittavan ja tahattoman orjuuden olosuhteet ovat niin lukuisat, että se latistaa meidän kykyämme luetella niitä. (83.12)
Seuraavaksi Don kysyi, auttaako näiden orjuuden muotojen pohdiskelu positiivisesti orientoituvaa entiteettiä polarisoitumaan. Ran vastaus on myöntävä:
Kysyjä: Siten toisten palveluun orientoituneelle entiteetille näiden vähän odotettujen orjuuden muotojen luonteen pohdiskelu saattaisi olla tuloksekasta polarisaatiossa. Olenko oikeassa?
Ra: Olet oikeassa. (83.13)
Miksi orjuuden muotojen pohdiskelu auttaa polarisoitumaan positiivisesti eli suuntautumaan toisten palveluun? Jos oppii ymmärtämään, minkälainen sosiaalinen käytös on toisia manipuloivaa, auttaa tämä polarisoitumaan positiivisesti. Jos oppii erottamaan manipulaation ja rakkauden toisistaan, on polku perattu myös positiiviselle yhteiskunnalliselle aktivismille.
Ihmisen energiajärjestelmän oranssi säde koskee henkilökohtaista suhdetta toisiin, ja keltainen säde käsittelee toimintaa ryhmissä (ks. energiajärjestelmä). Tällä planeetalla oranssi ja keltainen säde ovat olleet voimakkaasti epätasapainossa. Ihmiskunnan historia on periaatteessa orjuuden historiaa. Toisinaan orjuus on ollut ilmeisen näkyvää (orjaplantaasit, keskitysleirit jne.) ja toisinaan se on ollut hienovaraisempaa (erilaiset pakot, palkkatyö jne.).
Palkkaorjia hikipajassa.
Meidän taloutemme, kulttuurimme ja yhteiskuntamme perustuvat hienovaraisesti organisoidulle orjuudelle, jota voi olla aluksi vaikea edes huomata, koska kulttuurisiin käytäntöihin ehdollistutaan lapsesta saakka. Järjestelmä luo orjia ja orjuuttajia, jotka enemmän tai vähemmän vapaatahtoisesti hyväksyvät roolinsa.
Orjuus on läsnä tuotteissa, joita ostetaan kaupasta, ruuassa jota syödään, vaatteissa joihin pukeudutaan, kännyköissä joilla kommunikoidaan. Kolmannen maailman maiden (nimitys kertoo jo paljon) orjuus on räikeämpää kuin ”ensimmäisen maailman maiden”, joissa vallalla on orjuuden ”kevytversio”. Pyramidimaisessa valtahierarkiassa energiaa siirretään alatasanteilta ylätasolle.
Oranssin säteen epätasapaino aiheuttaa toisten näkemisen vähempiarvoisina:
Ra: Tämä säde on ollut melko voimakas ihmistenne keskuudessa yksilöllisellä tasolla. Voitte nähdä tässä säteessä toisten kohtelemisen ei-entiteetteinä, orjina tai omaisuutena, siten antamatta toiselle itselle minkäänlaista asemaa. (k2, s32, 38)
Orjuuttaja perustelee aina toimiaan sillä, että ne on tehty yhteiseksi hyväksi tai toisten parhaaksi. Kun keltainen säde on epätasapainossa, alkaa kokonainen ryhmä tuntea oikeutta toisten ryhmien dominointiin ja alistamiseen:
Ra: Keltainen säde koskee entiteettiä suhteessa ryhmiin tai yhteisöihin. Se on vihamielisten toimien ydin, jossa yksi entiteettien ryhmä tuntee välttämättömyyttä ja oikeutta dominoida muita entiteettiryhmiä, kunnes niiden tahto on taivutettu hallitsijoiden tahtoon. (k2, s32, 38)
Yhteiskunnallinen muutostyö ja kansalaisaktivismi
Osa valonkantajista tulee tarjoamaan henkistä opetusta, osa tulee toimimaan yhteiskunnallisesti, osa toimii taiteessa, tieteessä, viihteessä, kirjallisuudessa, kasvatuksessa, aktivistiryhmissä ja niin edelleen, tuoden esiin uusia ideoita, ajatonta totuutta ja kauneutta sekä laajentamaan rajallista ymmärryskykyä – kukin tavallaan, eikä mikään epäitsekkäin motiivein tehty tapa ole väärä. Jokainen toimii omien taipumustensa ja lahjojensa mukaan. Kaikkia osa-alueita tarvitaan.
Yhteiskunnan epäkohtiin puuttuminen on kansalaisaktivismia, keltaisen energiasäteen saattamista tasapainoon. Yhteiskunnan epäkohdat eivät korjaannu pelkästään meditoimalla. Ne eivät korjaannu pelkästään saarnaamalla rakkauden parantavasta voimasta. Jonkun on myös tehtävä käytännön tekoja, kuten Gandhin, Albert Schweitzerin tai Martin Luther Kingin, jotka käsittelivät ja paransivat äärimmäisen negatiivisia yhteiskunnallisia energioita ollen valonkantajia.
Ra kertoo Albert Schweitzerista ja Martin Luther Kingistä seuraavaa:
Kysyjä: Jos entiteetti olisi vahvasti taipunut kohti positiivisia sosiaalisia vaikutuksia, mitä se tekisi hänen keltaiselle säteelle aurassa verrattuna entiteettiin, joka haluaisi luoda yhteiskunnan imperiumin ja hallita sitä rautanyrkillä? Mikä olisi ero näiden kahden entiteetin keltaisen säteen aktiviteetilla?
Ra: Ottakaamme kaksi sellaista positiivisesti orientoitunutta aktiivista sielua, jotka eivät enää ole fyysisessä aika/avaruudessa. Toinen tunnetaan Albertina, joka meni outoon ja barbaariseen yhteiskuntaan parantaakseen sen. Tämä entiteetti kykeni mobilisoimaan suuren määrän energiaa, jonka tunnette rahana. Tämä entiteetti kulutti paljon vihreän säteen energiaa sekä parantajana että urkuna tuntemanne instrumentin rakastajana. Tämän entiteetin keltainen säde oli kirkas ja kristallisoitunut ponnisteluista, joita tarvittiin tuottamaan varoja pyrkimysten levittämiseen. Kuitenkin myös sekä vihreä että sininen säde olivat hyvin kirkkaita luonteeltaan. Ylempien tasojen ollessa aktivoituneena alemmat energiapisteet pysyvät tasapainoisella olennolla hyvin, hyvin kirkkaina.
Toinen esimerkki on entiteetti Martin. Tämä entiteetti käsitteli suuressa määrin melko negatiivisia oranssin ja keltaisen säteen värähtelykuvioita. Kuitenkin tämä entiteetti kykeni pitämään vihreän säteen auki, ja sen testaamisen ankaruuden johdosta tämän entiteetin voidaan katsoa polarisoituneena enemmän positiivista kohti johtuen uskollisuudesta toisten palveluun suuren katalyytin edessä. (34.10)
”Pimeys ei voi ajaa pois pimeyttä: vain valo voi tehdä sen. Viha ei voi ajaa pois vihaa: vain rakkaus voi tehdä sen.”
King pystyi pitämään sydämensä (vihreän säteen) auki, vaikka hän käsitteli hyvin negatiivisia asioita, kuten rasismia, epätasa-arvoa ja riistoa. Hän keskittyi ihmiselämän negatiiviseen puoleen, mutta ei tullut itse sen imaisemaksi. Jonkun positiivisesti orientoituneen oli pakko käsitellä epätasapainoa tai muutoin pimeys jatkaisi toimiaan. Toiminnallaan King inspiroi miljoonia ihmisiä.
Gandhi – poliittisesti aktiivinen pyhimys
Ramana Maharshi tunnisti yhteiskunnallisesti hyvin aktiivisen Gandhin olevan pyhimys. Gandhi pyhitti oman elämänsä yhteiskunnallisten energioiden tasapainottamiseen, vääryyden vastustamiseen, ja onnistui tehtävässään. Hän vapautti Intian Iso-Britannian hirmuvallasta. Hän näki ympärillään, miten intialaiset kärsivät kaltoin kohtelusta, eikä enää voinut olla toimimatta, vaan aloitti kansalaisaktivismin: väkivallattoman vastustamisen, johon hän kannusti muita. Gandhi oli vahvasti suuntautunut toisten palveluun, eikä voinut enää katsella hiljaa sivusta, kun toisia sorrettiin.
Gandhi oli antautunut Jumalalle, eikä hänen toimintansa motiivi ollut itsekeskeisyys. Häntä ei kiinnostanut lopputulos, mikä tulisi olla Ramanan mukaan kaikkien yhteiskunnallisten uudistajien asenne:
Ramana: Gandhaji on antautunut Jumaluudelle ja työskentelee sen mukaisesti ilman omaa intressiä. Hän ei itse huolehdi tuloksista, vaan hyväksyy ne, kun ne saapuvat. Tämän täytyy olla kansallisten työntekijöiden asenne. (Talks, nro 521)
Kysyjä: Eikö meidän pitäisi tietää, ovatko toimemme vaivan arvoisia?
Ramana: Seuraa Gandhijin esimerkkiä kansallisen työn tarkoituksessa. Antautuminen on sana.
”Totuutta korkeampaa Jumalaa ei ole olemassa.”
Vaeltajasielun messiaskompleksi
Etenkin vaeltajasielulla (sekä monilla muilla) on usein alitajunnan syvyydestä kumpuava tunne, että hän on syntynyt tähän maailmaan tekemään jotain todella suurta. Tämä tunne on aito ja sille on todellinen perusta, mutta toisinaan tunne saattaa muuntua eräänlaiseksi ”hyväntahtoiseksi messiaskompleksiksi”: ”Juuri minä olen tullut muuttamaan maailman. Minulla on erityisrooli planeetan muutoksessa. Maailman kohtalo on minun käsissäni”.
Maailman pelastaminen on ryhmätyötä. Miljoonat sielut ympäri maailman osallistuvat projektiin omalla korvaamattomalla panoksellaan. Jokaista tarvitaan.
Tärkeintä ei ole se, mitä tekee vaan miten tekee. Tekemisen tietoisuus määrittelee toiminnan tehokkuuden ja muutosvoiman. Kotona tiskaaminen korkeasti värähtelevässä tietoisuuden tilassa on tehokkaampaa muutostyötä kuin kaduilla marssiminen alhaisessa vihan energiassa. Pelkkä oleminen vaikuttaa yhteiseen kenttään, joka johdattaa kollektiivisia toimia. Ajatukset ja tunteet ovat yhteisiä.
Kukaan ei vaadi maailmanparantajalta ihmetekojen tekemistä tai elämää suurempien spektaakkelien luomista. Valonkantaminen ei edellytä Gandhin suurtekojen tekemistä. Riittää, että tekemisellä on samankaltainen vilpittömyys ja antautuminen korkeammalle voimalle. Antaa maailman palaa, jos se on Äärettömyyden tahto. Antaa maailman pelastua, jos se on Äärettömyyden tahto. Valonkantaja yrittää pelastaa maailman, mutta ei välitä, onnistuuko tehtävässään. Tehtävään voi suhtautua samaan aikaan äärimmäisellä vakavuudella mutta kevyellä otteella. Mikään todellinen ei ole koskaan uhattuna. Vain illuusio on pelastettavana.
Totuuden kertominen maailmanparantamisena
Universaalin petoksen aikakaudella totuuden kertominen on vallankumouksellinen teko – George Orwell
Tälle planeetalle jää miljardeja ihmisiä elämään ehkä jopa sadoiksi vuosiksi ennen 3d-syklin lopullista päättymistä, ja näinä vuosina tullaan tekemään ratkaisevia päätöksiä, millaisissa olosuhteissa he elävät. On tietynlainen valonkantajan velvollisuus selvittää, miten järjestelmä toimii ja miten sen voi parantaa.
Ihmiskunta ei voi muuttua vihreän säteen 4d-yhteiskunnaksi, jos alemmat säteet ovat epätasapainossa. Monet nuoret indigolapset, jotka kapinoivat auktoriteettien luomia vanhoja rakenteita vastaan, ovat valonkantajia. He eivät enää suostu elämään orjuudessa, johon heidät yritetään lapsesta asti kasvattaa.
Totuuden kertominen on valonkantamista, oli sitten kyse ajallisista tai ajattomista asioista. Valonkantaja joutuu usein menemään sinne, missä on suuri pimeys, koska valoon ei tarvitse tuoda valoa. Jo tälle planeetalle inkarnoituminen on hämmennyksen maailmaan laskeutumista.
On valonkantajien tehtävä tuoda pimeys päivänvaloon, koska pimeydenkantajat eivät sitä itse tee. Valo paljastaa asioita, pimeys kätkee asioita. Pimeydellä on voimaa vain pimeydessä. Negatiivinen puoli, joka on osa Itseä, voi toimia tällä planeetalla vain ihmisten tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden takia. Ihmisten valistaminen vallan todellisista kuvioista on tietoisuuden nostamista.
Jos ihminen on ankkuroitunut vahvasti ajattomaan totuuteen, hänen energiansa eivät heilu ajallisten negatiivisten asioiden käsittelystä. Kaikki on vain illuusiota. Olisi vastuutonta jättää valistamatta asioista, joita parhaillaan tapahtuu, vain sen takia, että ne eivät ole miellyttäviä.
Kansalaisaktivismin ohjenuorat
• Muistaa, että maailma on illuusio, jolla on ajallinen tarkoitus. Kaikki ongelmat ovat illuusiota.
• Kiinnittymättömyys illuusioon. Toiminta tapahtuu illuusion sisällä.
• Muistaa, että kaikki on pohjimmiltaan täydellistä.
• Olla ottamatta omille harteilleen maailman taakkaa. Sitä painoa ei kukaan yksilö kestä. Maailma kantaa itse itsensä.
• Ei välittää lopputuloksesta. Tärkeintä on tarkoitus, ei tulokset.
• Ei vastata vihaan vihalla, vääryyteen toisella vääryydellä. Parantavan energian täytyy olla korkeampaa taajuutta kuin parannettavan.
• Ketään ei voi auttaa väkisin tai käännyttää väkisin. Vapaan tahdon kunnioittaminen on ensisijaisen tärkeää. Jos joku ei halua kuunnella, ei hänelle pidä väkisin kertoa.
• Kunnioittaa toisten eriäviä mielipiteitä, ja yrittää ymmärtää heidän näkemystään.
• Muistaa, että jokainen on nukkunut jossain syklinsä vaiheessa ja vastustanut totuutta.
• Kun mikään muu ei auta, huumori pelastaa. Maailma on kosminen vitsi, jolle jossain vaiheessa nauramme kaikki yhdessä.
Kosminen Valo 
